Julia Cameron ohjeistaa kirjassaan Tyhjän paperin nautinto kirjoittamaan pari paperillista ns. tajunnanvirtaa joka aamu. Niiden tarkoitus on kerätä kaikenlaista kuonaa, mitä ihmismieleen kertyy...
Siis ajatusten suoltaminen tekstiksi, sen kummempia kielioppeja noudattaen alkaa nyt ;
Voi saatana, pitäis joku roti saaha tähän hommaan. Taas heräsin eri tytön vierestä, ketä olin aiemmin illalla edes suudellut. Itseasiassa samasta sängystä heräsi neljä tyyppiä. Mutta jotenki semmonen, oman ittensä suojelu haavoittumiselta ihmissuhteissa saattaakin tehdä sitä toiselle. Vaikka empaattinen ihminen oonki, mutta tuolla tasolla... ja sitä oon yrittäny puolustella monin ajatuksin mm. "i love you like crazy, baby" kirjoituksessa. Mutta hymyilen hänelle, hymyilen toiselle, juttelen ja olen vaan, niin ...en tiedä pitäiskö tässä sitte muuttaa itteään jotenki, ettei tekis mitään tai yrittäis keskittyä rakentamaan jotain vakavempaa pitkästä aikaa. Sitä on kyllä tullu mietittyä muutamaan otteseen. talviki tulossa, niin kylminä aamuina ois mukava nukkuu jonku kanssa ja herätä ilman kellonsoittoa. Varjopuoliako? nyttenku näin nopeasti kirjottaa sen kummemmin ajattelematta, eikait siinä ole. Sehän olisi itelleki vitusti helpompaa ku .... niin ois...huhhuh... vai , että ihmissuhteeseen sitä joutuu - mistä niitä sopivia kumppaneita löytyy. Sekään ei oo ihan sanottu ja tehty - juttu .
Nyt tämä "flow" keskeytyi ku pikkusisko kävi säätämässä tuossa jotain ja samalla huomasin kissan anovan katseen aidan välistä, joka pyysi päästämään sisälle. ompa muuten hyvää valkosipulipatonkia. kävin valtsussa tuossa aiemmin ja oli just uunista tulleet, vieläki lämpimiä, aijai. Kämpille ruokahommiin vois lähteä.
Taas tulee yks bright side lisää parisuhteesta ; ilmainen kodinhoitaja. Ja seki, että kaikki tuntuu olevan jonku kanssa, ruokkii ajatusta, ettei oo rentoa olla ei kenenkään kanssaan. Tai sitte liian monen. Tulee ahistunu olo jos esim. ravintolossa juttelee jonku kans ja joku toinen, jonka kanssa on tehnyt samaa ehkä lievästi flirttailenkin, kävelee ohi ja luo pikaisen katseen. Semmonen paska jätkä - meininki... Neki muutama tyyppi , jotka kuusamoon - samanikäsistä - on jääny nysvää naistensa kanssa. Joka jollain tasolla, niinku varmaan selväksi tullu, on kadehdittavaa. Mutta muistan taas sitten.... eiku en muistakkaan, en ala muistelemaan. Sehän se pahin. Menneisyys, hakea sieltä syitä miksei...
Tuo mindflow - tekniikka vaatii näemmä keskittymistä ja vielä harjoitusta, mutta metodi vaikuttaa mukavalta. Viime, "clubilta" vietetystä illasta asti mielessä pyörineet asiat tuntuu heti paljon kevyemmiltä. Ja niinhän se aina on...
"Unload ur lastis"
No comments:
Post a Comment