Kirja-arvostelu: Barry Popkin - Läski maailma

Alkuun maininta kirjan nimestä, joka toimii kaupan hyllyllä hyvänä ärsykkeenä, mutta vaikeuttaa sen lahjaksi antamista. "Tässä sulle Läski maailma", "Kiitti vitusti, mistä se kertoo?", "Se kertoo nykyihmisten ylipainosta ja sen syistä ."

Kirjoittaja on tutkija ja teos sen mukainen. Väliin kuivahko, mutta mahan täydeltä tietoa. Kirjassa tarkastellaan ruokailutottumuksia 40.000 vuoden ajalta ja eri mannerten väliltä. Kaikki "paha" sai kuitenkin alkunsa n.10.000 vuotta eaa. Silloin ihminen pysähtyi ja alkoi viljelemään maata.

Vielä 70-luvulla joissain maissa oli tottumukset terveellä pohjalla, mutta pikkuhiljaa samat tavat ja merkit hiipivät sinnekin. Popkinin mukaan neljä ruokatottumusta on vahingoittanut terveyttämme ; välipalat, viikonloppuruokailu, jättikoot ja ulkona syöminen, mutta ;

"Kenties mikään ei ole vaikuttanut niin vahvasti painon nousuun kuin juomatottumusten ja ihmisen biologian yhteentörmäys - - Melkoinen määrä kaloreista saadaan juomalla [jukurtit, limpparit, mehut yms.] mutta sen takia ei vähennetäkään ruoan nauttimista."


Monet kirjassa esitetyt väitteet ovat varmasti tietoisuudessamme, mutta niitä ei tule ajatelleeksi. Siksi onkin mukava lukea tällaista kirjaa, joka ottaa rinnuksista kiinni ja vähän ravistaa.

Väliin Popkin muistelee lapsuuttaan jolloin liikkuminen oli osa elämää ja ruokakin terveempää.

"Edistyksen myötä ihmisten liikkuminen on muuttunut huonompaan suuntaan. Yhdysvalloissa termi on vaihdettu harjoitteluksi (training), koska päivittäin liikutaan niin vähän ilman, että vapaa-ajalla osallistutaan fyysiseen toimintaan."

Se lienee totta ja jälleen yksi syy sanoa ; olen tainnut syntyä väärälle aikakaudelle. Menneiltä aikakausilta kerrotaan myös muutaman nykyäänkin vaikuttavan brändin (dr.pepper, coca-cola) syntytarinoita, jotka ovat mukavaa vaihtelua tutkimustulosten rinnalla.


Loppujen lopuksi kasaantuva rasva on kylmää matematiikkaa : Jos kaloreita (energiaa) kertyy enemmän kuin sitä kulutetaan, näkyy se vyötärömitan kasvuna.

Kirja ei varsinaisesti ole opas laihduttamiseen (joskin se kertoo syyt ja niihin on helpompi siten puuttua), mutta antaa kyllä syytöksen kohteita ja kertoo taustaa ongelman takana. Kirja pitäisi irrota kahden kympin pintaan ja on lukemisen arvoinen teos. Varsinkin jos haluaa vahvistaa itsessään sitä luomu/lähi/viher/terveys/eettisyys puolta.


Barry Popkin : Läski maailma (suom. Petri Stenman ) Like 2011.
.

Helsinki 78-82 "cruising"

Varoituksen raippa

"Miten piinallista vajota näin syvälle himon syövereihin
- yhtäkkiä unohdin kirjoitukset, unohdin runot.
Mikä onni etten tiedä mitä on edessäpäin,
tuulen suhina hälventää huoleni, voin yhä iloita."


- Ikkyuu, Riehaantunut pilvi (suom. Kai Nieminen)

Kirja-arvostelu: Mats-Eric Nilsson - Aitoa ruokaa

E150c, E171, E251, E270, E300, E304, E322, E330, E331, E341, E415, E450, E471, E472a, E481, E500, E503, E551, E621, E627, E631, E1414, E1420, E1442, E1450 ja E1518.


Siinä on yhden aamupalan reseptistö, kertoo Mats-Eric Nilssonin Aitoa Ruokaa. Joten ennenkuin alat lukemaan käy jääkaapilla ja syö kaikenlaista. Voi olla, ettet vähään aikaan syö tiettyjä elintarvikkeita rauhallisin mielin. Tarkemmin sanottuna 150 tuotetta.


Kirja on tekijänsä mukaan opas, jota kannattaa pitää mukana kauppareissuilla. Se sai alkunsa kun Nilssonille selvisi ettei pistaasijäätelön väri olekaan peräisin pistaasista. Alkoi tutkimusmatka elintarviketeollisuuteen ja syntyi kohua herättänyt Den hemliga kocken (Petos lautasella), josta tämä Aitoa ruokaa on päivitetty ja Suomeen suunnattu versio.


Ennen varsinaista "elintarvikkeiden mustaa listaa", seurataan nerokkaasti tuikitavallisen Ninan päivää aamusta iltaan ja tuona aikana syötyjä suupaloja : kinkkuvoileipää, Tropicanan mehua, Arlan jugurttia, riisikakkua, patonkia, GB Glacen jäätelöä, Findusin kalapakastevuoka, salaattia Felixin kastikkeella jne.


"Syötävät näyttävät tuoreilta ja aika terveellisiltä, onhan siinä hedelmätäysmehua, täysjyväleipää ja suuri kuppi höyryävää teetä..."


Mutta seuraavalla sivulla kirjan missio toteutuu ja suussa mahdollisesti oleva pulla käydään sylkemässä roskikseen. Paljastetaan tuotteiden taustaa : 


- Kinkku aamiaisvoileivällä koostuu oikeastaan pienistä lihapaloista, joihin on sekoitettu vettä ja lisäaineita. Koko seos on puristettu pötkyläksi.


- Täysmehu oli 11 kuukautta vanhaa.


- Välipalaksi syöty riisikakku saattoi näyttää terveelliseltä mutta koostui 22 valmistusaineesta, joita olivat muun muassa arominvahventeet E621 ja E635, muunnettu hiilihydraatti maltodekstriini, muunnettu tärkkelys ja aromit.


- Pieni niin sanottu energiapatukka, jonka hän söi ennen kuntoilua, koostui 51 ainesosasta, joista suuri osa oli keinotekoisia aineita.


- Kastike, jota hän kaatoi salaatinlehdille, oli värjätty aineella, jota käytetään myös aurinkovoiteissa.


- Päivän päätteeksi syöty jugurtti sisälsi pääasiassa vettä ja niin vähän hedelmää, että makua oli vahvistettava aromiaineilla.


"Eipä olisi uskonut", huomasin itseni ajattelevan ja kun selasin kirjaa lävitse sama ajatus toistui useaan otteeseen. Seuraavalla kauppareissulla sen huomasi. Kirjassa olleet faktat muistuivat eri tuotteiden kohdalla mieleen ja sai ainakin silloin valitsemaan ns. paremman.  Meillä on mahdollisuus valita ja jos on kiinnostunut terveellisimmistä vaihtoehdoista, tämä kirja on ehdoton hankinta.


Mats-Eric Nilsson - Aitoa ruokaa (suom. Riikka Toivanen), Atar 2010,

Maaliskuun aloitus

Matkalla työhaastatteluun
koukkaan Stockmannin
hajuvesi-osastolla ja
ruiskutan Eua de toilettea
jonka litrahinta on 1040 euroa.
"Jos nyt onnistaa", ajattelen
"ensimmäisestä palkasta ostan
tämmöisen pienen pullon."

*

Talvella putsasin
näitä aallonmurtajiksi
ladottuja kiviä...
mutta nyt
kun kevät viimein koitti
ei minulla olekaan aikaa
niillä istua.

*