"Vasta sitten kun viimeinen puu on hakattu, vasta sitten kun viimeinen joki on myrkytetty, vasta sitten kun viimeinen kala on pyydetty, vasta sitten te huomaatte ettei rahaa voi syödä."
Jalkojen alla narskui marraskuun ensimmäinen lumi. Isä, poika, sekä pystykorva, joka haukkui metsoa puussa. Metso lehahti metsän syvyyksiin ja lumi tippui puusta. Kevyenä se suli punottavilta poskiltani. Isä kulki edellä ja minä ihailin häntä.
No comments:
Post a Comment