Vappuaattona humalaiset ja muutosta vaativat nuoret heiluivat Helsingissä, Murrostorstai 2009 - tapahtumassa. Reclaim the City:ssä touhu alkoi provosoivalla live-musiikilla, jonka jälkeen mielenosoitusjoukkio lähti vyörymään Etelärantaan.
Tunnelma kulkueen keskellä tuntui räjähdysherkältä. Iskulauseita ja pulloja lenteli. Tien varrella olevien rakennuksien julkisivuikkunoita pirstoutui, parin auton sivupelit potkaistiin alas ja kävipä joku tökkäämässä soihtunsa poliisiin. Pieni kipinä olisi riittänyt aikaansaamaan pienen mellakan, mutta kukaan ei tiennyt mitä tehdä, mihin edetä tai oikeastaan minkä vuoksi jotain pitäis tehdä.
Naurettavinta oli 15-vuotiaiden lähiö-gangstereiden uho ja panos asiaan. Suupielistä vaahtosi sylki, viina ja sappinesteet kun he huusivat ; "Vitun siat". Ja kysyttäessä, "Miten sun mielestä asioita vois parantaa?", sai vastauksen, "Hakkaamalla nuo vitun siat". OK.
Jos muutosta haluttaisiin - niin kuin palopuheista oli pääteltävissä - niin ensinnäkin tapahtumien tulisi olla ns. k-18 - sallittu ihmisille, jotka jo ymmärtävät jotain. Asenteiden vannoutuneempaa ja tietoisempaa. Ei mitään muutosta saada aikaan, jos yli puolentoista promillen humalassa hajoitetaan paikkoja kylillä sen takia, että "revolución" on in.
Viha hallitusta kohtaan oli kovaa, mutta "let's face the facts". Suurin osa paikalla meluajista oli kuitenkin valtion rahoilla känninsä juoneet tai ylipäätänsä päässyt paikalle.
En sen kummemmin ole perehtynyt lamaan, politiikkaan tai mihinkään, mutta täytyy kuitenkin hattua nostaa hyvin hoidetuista hommista. Esimerkiksi se, että terveyskeskuksen vuosimaksulla (Kuusamossa n.3oeur) voi tarpeen tullen käydä paketoimassa murtuneen kylkensä on aika v*tun hyvä homma. Lisäksi se, että lapset voivat käydä koulua ja olla tekemisissä ikäistensä kanssa ja syödäkin siellä. Se, että ihmiselle annetaan rahaa, vaikkei tekisi mitään. Annetaan rahaa ruokaan ja suojaan, vaikkei tekisi mitään. On se aika hyvin hoidettu homma.
Paljon kiitettävää siis löytyy, mutta perusluonteessamme - kuten huomataan - on valittamisen, sekä uudistusten tarve. "Ne koulun perunat on ihan paskoja ja kumisia. Sairaaloihin on niin pitkät jonot, että voihan vali vali ja eduskuntakin vain kyykyttää köyhiä."
Koittakaa jo päättää tai olla tyytyväisiä johonkin, anarkistit. Kyllähän mieltä voi osoittaa, mutta jos oikea "vallankumous" halutaan, on luovuttava paljosta ja tehtävä pitkäjänteistä työtä - yhdessä.
Tarvitaan selvä päämäärä ja visio siitä, miten "uusi yhteiskunta" tulisi pyörimään, ennenkuin aletaan riehumaan - rauhanomaisesti.
Batallamos hasta la victoria siempre!
No comments:
Post a Comment