.
Laskivat seppeleitä ja sytyttelivät kynttilöitä Suomea puolustaneiden muistoksi. Vaan eipä sillä sen suurempaa arvoa ollut. Näyttävimmät ja rumimmat puvut oli linnanjuhlienkin tärkein osuus. Samaisten juhlien jatkoilla huonot juontajat juttelivat humaltuneiden vieraiden kanssa, ja koomikko hassutteli imitoimalla presidenttiämme Tarja Halosta (aika mautonta).
Vanhoillinen tiukkapipoisuus on sukupolveni myötä löysännyt. Huoneen nurkassa oleva ruutu ei ole enää Pirun Silmä, vaan kasvattaja, tiedottaja, osa ja apu kanssakäymistilanteissa. Eräässä siinä tulleessa ohjelmassa Ben Tsyskowitz (miten se lie kirjotetaan) sanoi, että 70-, 80-luvulla politiikka oli "se juttu". Tänään harvaa kiinnostaa. Mielummin hypitään hyppyreistä, sponsoritarroja olevissa tamineissa, nauhoitetaan englanninkielistä musiikkia ja koiria kanniskellaan käsilaukuissa.
Takaisin Linnaan. Lähestyksessä haastateltiin myös Sir "last man standing" Mannerheim-ristin ritaria. Vanha mies kehoitti pitämään kiinni siitä, mistä on kova hinta joskus maksettu. Metsissä sodittu, soita kuokittu kuviksi ja poltettuja kyliä uudelleen rakennettu pettuleivän voimin.
"Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erityisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi..."
(Siinä Wikipediasta, miten kyseinen risti on ansaittu.)
Kyllä armeija nykyäänkin palkitsee : Jos kävi iltavapaiden aikaan liikkumassa ja merkitsemässä nimen n.3km:n päässä olevaan juoksuvihkoon seitsemän kertaa, sai yhden "kuntsarin" , eli kuntoisuusloman, eli ylimääräisen vapaapäivän. Myös muita mitaleita oli mahdollisuus ansaita, esimerkiksi uimalla 25-metrisen altaan neljä kertaa päästä päähän.
Meistä pullamössökansalaisista ei olisi enää siihen, mihin esi-isistä oli. Alkaisi itkettämään, kun paksusankaiset, nollavahvuuden graafikko-kulissi-lasit menisi rikki vihollisen kiusatessa. Kylmän koetellessa ei pääsisikään trendi-kahvilan lämpöön tilaamaan 3,5o maksavaa, Saku Torssosen lanseeraamaa, "Piparjuuri-bosenmarja-marenki-juurekas-porkkana-guacamole-fencoliteetä".
Sama nostaa kädet ylös. Voihan sitä menestystä hamuta, tietokonetta pelailla ja palkkarahoilla uusia vaatteita ostella minkä valtion lipun alla tahansa. Ulkomaillehan tuo tuntuu väki vapaaehtoisestikin haaveilevan elämään "parempaa elämää". Työttömyyspäivärahat voisi venäläisenä olla tosin vähän huonommat, mutta taas toisaalta votka, bensiini ja pähkinät halvempaa.
Ja tähän loppuun vielä täydennettävä lause :
"Suomi ja suomalaisuus tarkoittaa/merkitsee minulle sitä, että..."
.
No comments:
Post a Comment