Kuvakuukausi #30

#30: ISO 400, f/5, s 1/6400

Vihreät vandaalit (Greenpeace siis) muistutti tänään siitä, mikä olisi minunkin mielestä paras päätös huomisessa kokouksessa, joka käsittelee kahta uutta ydinvoimalaa.

Istuessani kylillä vittuuntuneena väen paljoudesta, ostamisen pakosta ja pieleen menneistä suunnitelmista, näin jotain omituista Postitalon päätyseinässä. Epäilin sitä laittomaksi toiminnaksi, joten otin kuvan ja jäin ihmettelemään tapausta. Kotvasen kuluttua hevosvankkurit lähestyivät eduskuntatalolta päin.

"Hetkinen", itse mielessäni ajattelin, "Hevonen ja hiilidioksidi-

päästöt...aika hyvät vastakohdat." Odotin ja otin pari uutta kuvaa. That's it.

Tämä päättää kuvakuukauden. Oli ihan mukavaa ja aktivoivaa.

"Greenpeacen aktivistit ovat ripustaneet Helsingissä postitalon seinälle banderollin, jossa vaaditaan sekä ydinvoiman että hiilidioksidipäästöjen pysäyttämistä. Aktivistit muistuttavat ydinvoimapäätöksestä keskusteleville kansanedustajille, ettei ydinvoimaa rakentamalla saada kasvihuonekaasupäästöjä kuriin."

(lähde: http://www.greenpeace.org/finland/fi/)

Kuvakuukausi #29

#29: ISO 400, f/9, s 1/2500

"...kesämieli on taas ihan vallaton, mä rakastua niin nyt haluaisin kaikkiin. Mä odotellut oon niin monen monta päivää, nyt kesäloma on, en tunne surun häivää. Sydän sykkimään, ystävää etsimään. Taas elämältä maistuu tää...", niinkuin Tapani Kansa laulaa. Nämä Kesän lapset löytyivät Suomenlinnan pusikoista. Aika Aatami&Eeva.

.

Kuvakuukausi #28

#28: ISO 100, f/7.1, s 1/400

Nimeltä mainitsematon, Hepokairan Suunnistaja, tarkastelee rajavyöhykepoijun kuntoa syvällä idässä. Takana näkyvä horisontti on jo Venäjää, ja kaikki vaikuttaisi olevan kunnossa.

.

Kuvakuukausi #27

#26: ISO 800, f/9, s 1/250 + flash

Hullu-Huupa tuli poseeraamaan halkopinon päälle. Aukaisin salaman - jota en monesti tee - ja laukaisin. Siinä se on, Suomen kesä : onko vihreämpää, vehreämpää, kauniinpaa? (joo, joo, vähän puhkipalanut...)

.

Kuvakuukausi #26

#26: ISO 400, f/8, s 1/30

Juhannuksen viettoa kaupungissa. Vastarannalla näkyy Seurasaaren juhannuskokot. Niiden lähempi tarkastelu olisi maksanut 15 euroa per henkilö, joten tyydyin samaan mihin tämä viisihenkinen perhe ja monet muut kalliolle kerääntyneet.

Tämä kuva koostuu kahdesta erillisestä pystykuvasta.

Huomaatko missä kohtaa raja menee?

.

Kuvakuukausi #25

#25: ISO 800, f/4, s 1/13

Aion nyt paljastaa jotain, joka saattaa nyrpistyttää hienoinpien naapureideni neniä. Nimittäin kyllä, se on ollut a3:sen asukas, joka jo toistamiseen asettaa tavaraa (tässä tapauksessa szechuan-kastikepusseja) hissin eteen.

Tuotteet ovat hyviä. Päiväyksen ja kaiken muunkin puolesta, tässä ei ole koiraa haudattuna. Mutta hyvää haudutettua koiraa szechuan-kastikkeessa varmaan saisi.

Tämä on ollut mukavaa ja olenkin päättänyt perustaa Ruokaa rappukäytävässä - liikkeen. Toiminta on vielä varjoissa operointia, mutta tähtäimessä on - kuinkas muutenkaan - parempi maailma.

Oli kyse sitten kirjoista, koruista tai kananmunista. Ruokaa (tai roinaa) rappukäytävässä - liikkeen visioissa kerrostalojen ala-aulat toimivat talon sisäisenä kierrätys/vaihtopisteenä. Auloihin asetetaan pari hyllyä asukkaita varten. Toimintaa ohjaa tarpeettomat tavarat ja pelkkä anteliaisuus.

Kukaties, ehkä se yhdistäisi niitä kymmeniä maailmoja, jotka muutaman metrin säteellä toisistansa asuvat.

p.s. jos kyseinen toiminta rikkoo jotain järjestyssääntöä, niin tämä tarina on täysin kuvitteellinen ja kuvakin manipuloitu.

.

Kuvakuukausi #24

#24: ISO 400, f/5.6, s 1/25

Kalasataman ghetossa eilisiltana. Ränsistyneet satamat ovat jotenkin stereotyyppisiä kokoontumispaikkoja alamaailmalle. Tämänkin pihalla oli poltettuja autoja, epäilyttävää liikehdintää ja läjä spray-kannuja. Pyörän jättäminen ja rakennukseen meneminen arvelutti, mutta taas kannatti. Kaksikerroksinen, iso talo oli hajoitettu ja sotkettu tällä tavalla umpeen. Valo sai sen hienoksi.

.

Kuvakuukausi #23

#23: ISO 800, f/7.1, s 1/125

.

Kuvakuukausi #22

#22: ISO 400, f/6.3, s 1/3200

Nelipaikkaisen potkurikoneen takapenkillä tunnelma oli lievästi kuumottunut. Meren yllä kyyti oli tasaista, mutta sisämaassa pieni kone heittelehti. "Tämä on ihan normaalia", sanoi pilotti, mutta silti otteeni kamerasta oli todella tiukka. Reissu jännitti, mutta kannatti. Sain pari kesäistä kuvaa tuhansien järvien ja saarien maasta, ilmasta. Kiitos kokemuksesta Tea Karviselle.

.

.

p.s. sattuipa lennon aikana eräs hauska tapaus. Olin silmä kiinni kameran etsimessä tähtäilemässä sitä johonkin, kun yhtäkkiä kone kallistui äkisti kohti maata. "Oho, eikö se autopilotti ollutkaan päällä...", kuuluu. Katson etupenkille ja mitä näenkään? Lentäjän pokkarikameransa kanssa zoomailemassa sitä sivuikkunasta. "Kaveri asuu tuolla Naantalissa, niin otan tässä kuvaa sille", hän virkkoi ja suoristi koneen.

Jos on turistina Lapissa ja näkee tien varrella poroja, sen ymmärtää että ajoneuvo pysäytetään. Mutta kapteeni, lentäessään ja sanoo : oho, ei ollukkaan autopilotti päällä."

No, se oli ensimmäinen ajatus, mutta huomattuani, että lentokone käyttäytyy kuin perämoottorilla oleva vene. Irrotettua otteensa kahvasta, meno jatkuu rauhallisena eteenpäin, eikä liikkeet ja suunnan vaihdokset ole ollenkaan äkillisiä. Pystyin taas keskittymään maisemiin. Peltokuviota ei tällä kertaa näkynyt, mutta muutama hieno valoläikkä kuitenkin.

ISO 400, f/6.3, s 1/1250

.

Kuvakuukausi #21

#21: ISO 1600, f/3.2, s 1/13

Olkoon nyt tältä erää viimeinen kuva, jossa pääväri punainen. 2 in 1. Vanha venäläinen diaprojektori - jonka ollessa päällä haistaa palaneen käryä - heijastaa seinälle ensimmäisen ottamani makrokuvan.

p.s. kahlasin photoblogeja netissä. Tässä yksi, mielestäni vastaantulleiden parhaimmistoa : http://www.parisdailyphoto.com/ hienoja kuvia Pariisista, päivittäin.

.

Kuvakuukausi #20

#20: ISO 200, f/4.5, s 1/160

Väri, valo ja varjo ovat jälleen pääosassa. Ja ihminen. Harvemmin tulee kuvattua ihmisiä. Toisin kuin eläimet ja ympärillä olevat yksityiskohdat, ne turhautuvat zoomailuun. Mutta toisinaan...

.

Kuvakuukausi #19

#19: ISO 800, f/4,5, s 1/1000

"A,B,C,

kissa kävelee

tikapuita pitkin taivaaseen.

Tikapuut katkes,

kissan napa ratkes."

.

Kuvakuukausi #18

#18: ISO 500, f/2.8, s 1/30

Väriteema jatkukoon punaisena. Tämä viime syksyn hirvijahdista otettu kuva luomuruoasta on omistettu kasvissyöjille ja keittomakkaroiden ystäville. Keittomakkaroiden, jotka sisältävät mm. elimiä, silavaa, rasvakudosta ja kamaraa. Ne keitetään ja ruiskutetaan eläimen suoleen. Kuvan eläin nostettiin koukusta palottelun jälkeen uuniin paistumaan. Ei kuitenkaan maistunut kovin hyvältä, liian sitkasta ja jotenkin lihaksikasta minun makuun.

.

Kuvakuukausi #17

#17 : ISO 400, f/5.6, s 1/400

Valo, väri ja varjot pysäyttivät kuvaamaan

tämän pikkuhiljaa rapistuvan aitan oven.

.

Kuvakuukausi #16

#16: ISO 400, f/5,6, 2,5 sec

Lights at night. Toissailtana nousi sumu läheisille kaduille. Olin ollut sisällä koko päivän ja tympääntynyt siitä, joten lähdin käymään ulkona. Aika hiljaista oli. Kuvasin käsivaralta katuvaloja, mutta valotusajan vuoksi kaikki tärähtivät. Tätä ottaessa painoin kameran kuitenkin kiveä vasten ja se pysyi 2,5 sekunttia miltei liikkumattomana.

.

Roskaruokaa ja ydinvoimaa

Vastikään uutisoitiin pääkaupunkiseudun "mäkkärilinnuista" - roskaruoalla kasveneista variksista, jotka eivät pysty lentämään. Mitä siivet tarvitsevat rakentuakseen, sitä ei ranskalaisista löydy.

Käy sääliksi mielikuvan pikkulintua, joka pesästä tiputtuaan on jäävä maahan. Majoneesi ja muu mäski vaikuttaa samoin myös ihmiseen. Joskin meidän on helpompi saada tarvittavat aineet. Jos ei ruoan, niin vitamiinipillereiden kautta. Onkohan muuten jollain lailla säädelty se, että peruskouluissa kuuluu saada salaattiakin?

Laki, jonka mukaan pöydässä täytyy olla terveellistä. Miten olisi laki, joka kieltäisi epäterveen? Epäterveellisten tuotteiden listaaminen olisi kyllä mahdotonta ja johtaisi Mars-patukoiden katukauppaan ja kermajäätelön kotikasvatukseen, mutta roskaruokapaikat - varsinkin kansainväliset ketjut - voitaisiin Suomessa kieltää.

"Nehän työllistävät sadoittain ihmisiä, mitä siitä seuraisi?"

Perustettaisiin polkupyörävoimaloita. Sieltä tarjoittaisi kaikille McDonaldseista vapautuneille ja muille työttömille polkuvuoroja, pari tuntia päivässä. Dynamoista tullut virta ohjattaisiin isompaan säiliöön ja kansan käyttöön.

(Jos olisin matemaattisesti lahjakkaampi, laskisin tähän esimerkin kuinka paljon esimerkiksi 20.000 työtöntä tuottaisi sähköä.)

Se ratkaisisi energiakysymyksen ja työttömyyden. Lisäksi paljon puhuttuun kansanterveyteen sillä olisi positiivisia vaikutuksia. Voisihan siitä tehdä kansalaisvelvollisuuden; jokainen kynnelle kykenevä käy päivittäin polkemassa yhteisen - ja oman - hyvän eteen. Kyllä se maailmalla noteerattaisiin. Puhdasta, suomalaista energiaa, jonka tuottajien evääksi tarjottaisiin ruisleipää ja piimää.

Tässä uutinen lentokyvyttömistä linnuista (Hs.fi)

.

Kuvakuukausi #15

#15: ISO 400, f/5, s 1/1250

Riikinkukkoja koreine pyrstöineen tepastelee Korkeasaaressa vapaana. Jäätelötötteröä vieressäni syönyt pikkupoika kysyi kaveriltaan ; "Tiedätkö miksi tuolla on nuin paljon silmiä pyrstössä?", "No?", "Se pelottelee sillä vihollisia pois... ja nyt se huomas, että me tuijotetaan sitä."

.

Kuvakuukausi #14

#14:

Niin ikään kännykän kameralla otettu kuva. Tämä vapautta vaativa savupiippu löytyy Helsingin Telakkakadulta.

.

Kuvakuukausi #13

#11 :

Vaihteeksi vähän kesäisempää. Kuva on otettu Tuusulan rantatiemaisemista kamerakännykällä. Tykkäsin pienen hevosen terhakasta asennosta. Sitä selvästi kiinnosti kuka täällä liikkui, muttei uskaltautunut tekemään lähempää tuttavuutta. Vanhempi ei hetkauttanut päätään, keskittyi vain olennaiseen.

.

Kuvakuukausi #12

#12: ISO 100, f/6.3, 25 sec

Tähän mennessä ainoa kuva, johon onnistuin saamaan salaman kennolle. Ensimmäisen kerran kun jyrähti, laitoin kameran jalalle avoimen ikkunan eteen. Jokainen valotus kesti 25 sekuntia. Viidentoista otetun kuvan aikana totesin tämmöisen kuvauksen olevan hyvin paljon kiinni tuurista... niin kuin oikeastaan kaikki "tilannekuvat"

(parin vuoden takaa)

.

Kuvakuukausi #11

#11: ISO 400, f/5, s 1/40

Lipussa lukee 'vallattu'. Hipit ja muut aatetrendikkäät nuoret vaativat tyhjillään olevia tiloja asunnottomien käyttöön. Kaunis ajatus. Fight the power.

"Helsingin asuntopula ei johdu tilanpuutteesta vaan poliittisista valinnoista. Pelkästään Helsingin keskustassa on tyhjillään kymmeniätuhansia neliöitä liiketilaa ja jopa kokonaisia kerrostaloja", sanoo Mari Lehtinen valtaajaryhmästä. (lähde: takku.net)

.

Kuvakuukausi #10

#10: ISO 400, f/5, s 1/400

Ei millään olisi haluttanut laittaa uutta kuvaa, kun etusivu tuon edellisen kanssa näytti niin hyvältä. Tässä kuitenkin poseeraa kollikaksikko, joka viettää kesälomaa maaseudulla. Ympärillä aukeava metsä toimii seisovana pöytänä ja hiekkalaatikkona taas parin kuukauden ajan. "Vaan tuo perhanan koira kun ei anna meidän olla rauhassa..."

.

Kuvakuukausi #9

#9: ISO 200, f/10, s 1/250

"Olen kuin Jojon, maatyöläinen Tegalista,

joka jätti vaimonsa ja kaksi lastaan

ajaakseen polkutaksia Jakartassa.

Kuin Salka, kalastaja Chillinchingistä,

erossa perheestään Modura-saarella.

Joka kolmas kuukausi tai kaksi kertaa vuodessa

tapaamme vaimot ja lapset vapautuaksemme kaipauksesta.

Olen kuli rakennuksella, kaukana perheestäni.

Se on yleistä sir, yleistä. Hyvin yleistä.

Meitä on kuleina sadoin tuhansin kaupungin työmailla.

Perheemme olemme jättäneet kyliin.

Kun katsomme taivaan pilviä,

emme itke, mutta emme iloitsekaan.

Valkoinen pilvi, kun ohitat kotikyläni,

kerro että elämäni kaupungissa on okei.

Olen vain Jojon, kontrarahdilla Lontoossa.

sinä ja lapset elätte vaatimattomasti kylässä.

Kun näette usvan laskeutuvan taivaalta,

tai kun ennen joulua sataa päiväkaudet,

levätkää, nukkukaa rauhassa.

Lähetän uniinne miljoonat tähdet,

mainitsettehan rukouksissanne myös minun nimeni."

-Eka Budianta

(suom. Hannu Tarmio)

Kuvakuukausi #8

#8: ISO 400, f/5.6, s 1.6

Omakuva viime keväältä. Olin potkimassa palloa teollisuushallin pihalla, josta lähdettyä näin mukavan aution näkymän. Jalkaa ei ollut, mutta nostin ja tuin kameran repun päälle saadakseni perspektiiviin vähän korkeutta.

.

Kuvakuukausi #7

#7 : ISO 400, f/7, s 1/1250

Selatessani vuoden 2006 kuvia, vieressä istuja pysäytti tämän kohdalla. Ihmetteli ja katsoi aikansa ; "Mikä on homman nimi?"

Vihjeeksi annettakoon : paikkana puisto ja kuvauskulma poikkeuksellinen.

.

Kuvakuukausi #6

#5 : ISO 400, f/5.6, s 1/13

Mummo lepää.

Hyllyn päällä kirja,

Evakkolapsen kultainen vanhuus.

.

Kuvakuukausi #5

#5 : ISO 40o, f/6.3, s 1/200

What can i say... wank for peace!

.

Kuvakuukausi #4

#4: ISO 400, f/8, s 1/60
.

Kuvakuukausi #3

#3 : ISO 800, f/5, s 1/60

Kissa sisällä. Koira pihalla. "Nyt tarkkana."

Otettu viime viikolla ja tarkennus sattui eläimen rintaan,

se vähän harmittaa.

.

Kuvakuukausi #2

#2 : ISO 800, f/4, s.1/25

Otettu toissailtana Rajasaaressa, jossa talvisäilytyspukeilla olleita veneitä oltiin huollettu ja maalattu.

Näkyi paljon kiinnostavia pintoja ; ruostetta, hometta, raapimisjälkiä asfaltissa ja tämä, jossa punamaali valui kuin verenä. Värit sopivat mielestäni hyvin yhteen. Yläkulman lankun pätkän ja jalkani otin mukaan "jännityksen" vuoksi.

Ilta oli jo hämärtymässä, josta ISO-arvo ja pienehkö aukko kielii.

("Kun ISO-arvo kaksinkertaistetaan puolittuvat tarvittavat valotusajat."
Lisää ISO-herkkyydestä Pikselin DigiFAQ:ssa)
.

Kuvakuukausi #1

.

Pikkuhiljaa ammatin syövyttämä innostus kuvaamiseen on palaamassa. Nyt kuukauden vaihtuessa, ajattelin käynnistä pienen tempauksen. Idea on tuttu monista blogeista ; uusi kuva joka päivä.

Tässä tapauksessa kesäkuun ajan. Pyrin laitamaan aina uunituoreen otoksen, mutten sido itseäni siihen. Force majeuren (mikä se on?) sattuessa käytän aiemmin - mutta aina itse - otettua kuvaa.

Kuvat nimetään juoksevin numeroin yhdestä kolmeenkymmeneen. Lisäksi laitan niiden tekniset tiedot, sekä parilla sanalla saatan kuvauspaikasta kirjoittaa.

Siinä oli pohjustus, tässä ensimmäinen kuva :

#1 : ISO 400, f/5.6, s 1/3200

Kuva on kesän ensimmäiseltä helleviikolta, toukokuun lopulta.

Mihinpäin Suomea mieltäisit tämän maiseman?

Jos ei tiedä, veikkaa varmaan jotain muuta kuin Helsinki.

Melkein keskustasta alkaa tämä tuhannen hehtaarin keskuspuisto.

Sommittelin taustalla näkyvän hevosen kuvaan, tarkastin valotuksen

ja jäin odottelemaan etualalle jotain kiinnostavaa.

Ensin mäkeä alas rullasi pari mummoa,

mutta räikeiden kypärien vuoksi he saivat mennä.

Muutaman minuutin kuluttua sattui neutraali Eloveena

laskemaan pyörällään ohitse ja sain kuvan.

.