Saturday, April 25, 2009

Tiedonkeräys


Muutama vuosi
sitten lainasin kirjastosta kirjoja, tutkin asioita netissä. Jotenkin etsin pohjaa kaikelle sille mitä tein ja ajattelin. Rastafarismista, psykologiasta, salaliitoista. Ja esimerkiksi talvisin, kun liikuin ulkona, luin kerrospukeutumisesta, venyttelystä ja erinlaisista ravinnoista.

Nuo asiat iskostui käytännön kautta osaksi ajatusmaailmaa. Tänä päivänä tiedän, että venyttelyn puute kangistaa raajat, rasvainen ja taikinamainen ruoka alkaa ummettaa ja sen, mitä suurinpiirtein mitäkin säätä varten kannattaa pukea päälleen.

Sama oli valokuvauksen kanssa. Tutkin teoriaa todella. Sitten siirryin käytäntöön, ja opin sieltä. En terminologiaa tai muuta sellaista, vaan yksinkertaisesti ; mikä minkälaisessakin olosuhteessa toimii hyvän kuvan aikaan saamiseksi.

Tänään tiedontankkaus on vähäistä. Miksi näin, en tiedä. Välillä on tunne, että pitäisi tankata. Pitäisi tietää teoriassa asioita , joita ei koskaan edes tarvitse, näe, koe tai kuule käytännössä. Miksi? Kai sitä vain odotetaan. Että voisi näyttää olevansa tietoinen, väitellä näkemyksistään ja keskustella antoisammin.

Tiedän kamerassa jotain osaa kutsuttavan sulkijaksi, fleecen lämmittävän ja muutaman lasin vettä päivittäin olevan ihan jees.

Elukoitten kanssa se riittää. Ei tarvitse keskustella valmiista aiheista ja siitä, miten itse on ne päässään kääntänyt.
Kunhan on vaan - ja niin toivoisi sen ihmisten välilläkin menevän.


.(kuva http://ste5ens.wordpress.com/)

Uskonnot ja aatteet ovat ajantappoa



Voisin ajatella
olevani vaikka anarkisti ja haukkua valtiota. Niin kyllä monesti teenkin, mutta kohderyhmä on isompi. Ihmiskunta yleensä. Vittuun poliittiset ideologiat. Aatteisiin tai niihin katsomatta kaikki ovat erkaantuneet synnynäisestä ykseydestään ja kärjistettynä alkaneet käyttäytymään haitallisesti toisiaan kohtaan. Niin oli jo intiaanien aikaan, jotka kuitenkin kunnioittivat asuttamaansa planeettaa.

Pointtina on, että jos natsi, juutalainen, taolainen, kommunisti, vuorineuvos, spartalainen, texas ranger, jehovan todistaja ja narkkari pudotettaisiin autiolle saarelle ilman ruokaa ja suojaa. Niin sillä, mihin kukanenkin uskoo ei olisi vitunkaan väliä, vaan kalaan olisi yhteistuumin lähdettävä.

Ja se, "yhteinen tuuma" on mielestäni ainoa ja oikeasti merkittävä.

Vasta sitten kun kaloja olisi opittu pyytämään ja suojia rakentamaan - kaikki tarvehierarkian perusteet turvattu - voitaisiin (ja ollaan alettu) ajankuluksi väittelemään näkökannoista. Mikä on hyvää ja mikä huonoa alunperinkin vain ihmisten ajatuksien synnyttämissä sanoissa ja teoissa. Ajankuluksi.

.(kuva : http://families.osu.edu/)

Sunday, April 12, 2009

Oh crap!




Heräsin sateen ääniin. Minulla oli vapaapäivä, mutta nousin silti aikaiselle aamiaiselle. Syötyäni kävelin rannalle, sidoin kengät ja tungin lahkeet sukkiin. Meri näytti maalaukselliselta. Horisonttia verhosi hento usva ja aurinko alkoi läpäisemään pilviä sieltä täältä muodostaen valopatsaita maahan.

Yhden laiturin nokassa seisoi kalastaja. Ei se mitään ollut saanut, kunhan nautti nousevan aamun rauhasta. Tuli ikävä Suomen kesää, jokivartta, linnunlaulua ja Bellan rantapusikossa rymyämistä.

Äkkiä ikävä unonhtui. Näin edessä erään toisen luontokappaleen. Se ei paljoa rymynnyt, mitä nyt kipristeli kymmentä taivasta päin sojottavaa raajaansa. Yllätyin kuinka avuton selälleen kippautunut rapu voikaan olla.

Noukin lähimmän korren ja ojensin sen kohti saksikättä. Rapu tarttui siihen pihdeillään ja pienen yksilön puristusvoimakin tuli niin ikään yllätyksenä. No, käänsin kaverin jaloilleen ja jatkoimme matkaa, kumpikin tahoilleen...

.

Monday, April 6, 2009

Hotellimajoituksesta hieman


"Asua hotellissa", akkiseltaan se kuulostaa upealta ; valmista ruokaa seisovasta poydasta, huoneet siivotaan ja sangyt pedataan paivittain. Itsella ei tarvitse tehda mitaan... mutta sepa siina juuri onkin, kun ei voi vaikka haluaisi.

Kun on sisalla, niin sita vaan retkottaa puhtaassa huoneessa ja odottaa. Omaa asuntoa tulee ikava, kun pyykit pitaa pesta lavuaarissa, teeta ei voi keittaa tai laittaa ruokaa...

On vain huone, jossa odotetaan ja odotetaan...

.

Päivän mietelause :


"Monet ihmiset ovat äärimmäisen onnellisia, mutta yhteiskunnan kannalta täysin arvottomia"

- Charles Gov

.

Friday, April 3, 2009

Aurinko ja ajankulku



Taalla olosta on muodostunut tietylla tapaa tuttua ja turvallista rutiinia. Nyt kun tietaa, etta tyot loppuu ja olosuhteet muuttuu, ajatukset ovat auenneet - mutta se on lisannyt jannittysta ; mita ylihuomisen jalkeen tapahtuu?

Jotenkin sita on vain ajatellut, etta odotellaan nyt maanantaihin niin sen nakee sitten.

Mutta päätin kokeilla - tehda suunnitelmia ja paattaa tulevien paivien tapahtumia - viettaessani vapaata meren aarella. Piirsin rantaan huuhtoutuneella rangalla halkaisijaltaan kolmimetrisen kehan hiekkaan, junttasin pitkan risun sen keskelle ja istuin etaammalle ajattelemaan.

Aikaa kului ja miettiminen alkoi ahdistamaan. Lopetin sen kesken ja totesin, etten oikein osaa tehda tulevaisuutta koskevia paatoksia, saati pitaa niista kiinni.

...Mutta toimivan aurinkokellon, joskin aika suurpiirteisen, sentaan osasin tehda ja se naytti etta aika kuluu suunnittelemattakin.

.