Istumme sohvalla katsomassa sitä. Yksi ohjelma loppuu, toinen alkaa. Mainoskatkolla selataan muita kanavia. Väliin nauramme - sieluttomasti. Silmät ja pää väsyy. Tunnen olevani tylsä ja tosi teeveiden sanavalmiit sankarit ja hauskat tapahtumat ruokkivat sitä mielikuvaa.
Toisin kuin esimerkiksi lautapelit, tv ei lisää kanssakäyntiä. Voi mennä pitkäkin aika ilman puhetta. "Tuolla ois siisti käydä", "Huhhuh, aika hullua", "Hahaha, hyvä juttu" - kommentteja ei lasketa.
Hyvääkin ohjelmaa kyllä tulee, muttei pidä "pirun silmän" antaa viedä mieltä mennessään. Vähintään mainoskatkot ovat otettava omaksi ajaksi. Laitettava televisio äänettömälle, noustava ylös, huomioida itsensä, kanssakumppani ja lemmikkinsä.
(kuva: tuntematon)
No comments:
Post a Comment