Etenen ripeästi sillä tiedän olevani myöhässä. Tiedän siis myöhästyväni ja silti katselen kelloa. Järjetöntä.
Auringonnousu on kaunis, mutta sitä ei kerkeä katsoa. Katson kelloa ja keskittymiseni on päälle painavassa kiireessä. Taas se on pari minuuttia enemmän. Lasken päässä optimistista arvioita siitä, milloin olisin perillä.
"Anteeksi, kun olen myöhässä", sanon hengästyneenä ja laitan takkini tuolin nojalle. Kokous on alkanut 15 minuuttia sitten, enkä halua viivästyttää sitä yhtään enempää viemällä vaatteita naulakkoon.
Ajasta on tullut tarkkaa touhua. Varsinkin pääkaupungissa, minuutitkin merkitsevät. Päivittäin näkee ihmisten käyttäytyvän kuin Danny kappaleessaan Kuusamo laulaa ; kaikilla on kiire, ei minnekkään.
On se vähän liian tarkkaa. Ennen oli laivat laivantekoaineesta ja naiset mantelimassaa. Niitä ei saa takaisin. Eikä allekirjoittaneen ikä riitä uskottavaan muisteluun, mutta lueskelin taannoin Veikko Haakanan - Vuosien Lumet kirjaa.
En nyt löytänyt tuota teosta suoraan lainauksen. Yksi kirjan monista tarinoista kuitenkin sijoittui maalintujen metsästyskauden alkuun, erämaatunturin kupeeseen. Kaksi isäntää oli aikaisemmin syksyllä sopinut lähtevänsä yhdessä metsälle ja tapaavansa tutulla nuotiopaikalla ensimmäisenä lauantaina, joka tulee metsästyskauden alettua.
Polkua kävellessään toinen haistoi savua. Ensiksi paikalle ehtinyt oli laittanut nuotion ja nostanut pakin kepin nokkaan. Vesi kiehui.
"Jaa, sinä täällä jo kahvia keittelet."
"Jo vain, ajattelin että sumpit juokastaan ennenku alotetaan."
"Anteeksi muuten, ku tulin myöhässä..."
Toinen naurahtaa.
"Myöhässä mistä? Vastahan tuo metästyskausi alkoi. Älä tuommosesta huolehi. Aika nimittäin, se on herrojen päänvaiva."
Että sellaista isäntien nuotiolla. Itsehän en ole herra, mutta päänvaivaa tuo tuntuu silti aiheuttavan. Miksi joidenkin minuuttien vaikutus on niin suuri? Mikä saa potemaan syyllisyyttä vähäisestäkin myöhästymisestä - mihin jäi nuotiopiirin, "suurinpiirtein sinne suuntaan" - aikakäsite?
"The only reason for time is so that everything doesn't happen at once." - Albert Einstein
(kuva:tuntematon)
No comments:
Post a Comment