E150c, E171, E251, E270, E300, E304, E322, E330, E331, E341, E415, E450, E471, E472a, E481, E500, E503, E551, E621, E627, E631, E1414, E1420, E1442, E1450 ja E1518.
Siinä on yhden aamupalan reseptistö, kertoo Mats-Eric Nilssonin Aitoa Ruokaa. Joten ennenkuin alat lukemaan käy jääkaapilla ja syö kaikenlaista. Voi olla, ettet vähään aikaan syö tiettyjä elintarvikkeita rauhallisin mielin. Tarkemmin sanottuna 150 tuotetta.
Kirja on tekijänsä mukaan opas, jota kannattaa pitää mukana kauppareissuilla. Se sai alkunsa kun Nilssonille selvisi ettei pistaasijäätelön väri olekaan peräisin pistaasista. Alkoi tutkimusmatka elintarviketeollisuuteen ja syntyi kohua herättänyt Den hemliga kocken (Petos lautasella), josta tämä Aitoa ruokaa on päivitetty ja Suomeen suunnattu versio.
Ennen varsinaista "elintarvikkeiden mustaa listaa", seurataan nerokkaasti tuikitavallisen Ninan päivää aamusta iltaan ja tuona aikana syötyjä suupaloja : kinkkuvoileipää, Tropicanan mehua, Arlan jugurttia, riisikakkua, patonkia, GB Glacen jäätelöä, Findusin kalapakastevuoka, salaattia Felixin kastikkeella jne.
"Syötävät näyttävät tuoreilta ja aika terveellisiltä, onhan siinä hedelmätäysmehua, täysjyväleipää ja suuri kuppi höyryävää teetä..."
Mutta seuraavalla sivulla kirjan missio toteutuu ja suussa mahdollisesti oleva pulla käydään sylkemässä roskikseen. Paljastetaan tuotteiden taustaa :
- Kinkku aamiaisvoileivällä koostuu oikeastaan pienistä lihapaloista, joihin on sekoitettu vettä ja lisäaineita. Koko seos on puristettu pötkyläksi.
- Täysmehu oli 11 kuukautta vanhaa.
- Välipalaksi syöty riisikakku saattoi näyttää terveelliseltä mutta koostui 22 valmistusaineesta, joita olivat muun muassa arominvahventeet E621 ja E635, muunnettu hiilihydraatti maltodekstriini, muunnettu tärkkelys ja aromit.
- Pieni niin sanottu energiapatukka, jonka hän söi ennen kuntoilua, koostui 51 ainesosasta, joista suuri osa oli keinotekoisia aineita.
- Kastike, jota hän kaatoi salaatinlehdille, oli värjätty aineella, jota käytetään myös aurinkovoiteissa.
- Päivän päätteeksi syöty jugurtti sisälsi pääasiassa vettä ja niin vähän hedelmää, että makua oli vahvistettava aromiaineilla.
"Eipä olisi uskonut", huomasin itseni ajattelevan ja kun selasin kirjaa lävitse sama ajatus toistui useaan otteeseen. Seuraavalla kauppareissulla sen huomasi. Kirjassa olleet faktat muistuivat eri tuotteiden kohdalla mieleen ja sai ainakin silloin valitsemaan ns. paremman. Meillä on mahdollisuus valita ja jos on kiinnostunut terveellisimmistä vaihtoehdoista, tämä kirja on ehdoton hankinta.
Mats-Eric Nilsson - Aitoa ruokaa (suom. Riikka Toivanen), Atar 2010,
No comments:
Post a Comment