#22: ISO 400, f/6.3, s 1/3200
Nelipaikkaisen potkurikoneen takapenkillä tunnelma oli lievästi kuumottunut. Meren yllä kyyti oli tasaista, mutta sisämaassa pieni kone heittelehti. "Tämä on ihan normaalia", sanoi pilotti, mutta silti otteeni kamerasta oli todella tiukka. Reissu jännitti, mutta kannatti. Sain pari kesäistä kuvaa tuhansien järvien ja saarien maasta, ilmasta. Kiitos kokemuksesta Tea Karviselle.
.
.
p.s. sattuipa lennon aikana eräs hauska tapaus. Olin silmä kiinni kameran etsimessä tähtäilemässä sitä johonkin, kun yhtäkkiä kone kallistui äkisti kohti maata. "Oho, eikö se autopilotti ollutkaan päällä...", kuuluu. Katson etupenkille ja mitä näenkään? Lentäjän pokkarikameransa kanssa zoomailemassa sitä sivuikkunasta. "Kaveri asuu tuolla Naantalissa, niin otan tässä kuvaa sille", hän virkkoi ja suoristi koneen.
Jos on turistina Lapissa ja näkee tien varrella poroja, sen ymmärtää että ajoneuvo pysäytetään. Mutta kapteeni, lentäessään ja sanoo : oho, ei ollukkaan autopilotti päällä."
No, se oli ensimmäinen ajatus, mutta huomattuani, että lentokone käyttäytyy kuin perämoottorilla oleva vene. Irrotettua otteensa kahvasta, meno jatkuu rauhallisena eteenpäin, eikä liikkeet ja suunnan vaihdokset ole ollenkaan äkillisiä. Pystyin taas keskittymään maisemiin. Peltokuviota ei tällä kertaa näkynyt, mutta muutama hieno valoläikkä kuitenkin.
.
No comments:
Post a Comment